Alussa
ei ollut taivasta eikä maata
isää eikä äitiä
se mikä oli
ei tunnettu mitään nimeä
syntyi, synnytti
sukupuolettomasta
isä ja äiti
taivas ja maa
yin ja yang
kaksi prinsiippiä
olevaisen ja ei-olevaisen kautta
paluu takaisin alkuun
maailman synty
ei ollut vielä ihmistä
palvomassa jumalia
ei tunnustettu, ei ollut
sukupuoletonta
ei laulettu laulujen kirjaa
ei loitsua, ei ensimmäistäkään
olentoa
rukoilemassa, manaamassa jumalia
tyhjyyteen kyllästyneenä
ei mistään sikisi
sukupuolettomasta
olevainen ja ei-olevainen
naaras ja koiras
muuttumaton muuttui
ilmeni maa
ennen runoilijaa
syntyivät laulut
olemattomassa oli
säe, myytti, aihe lauluun
siihen synnytti laulajan
maan ja taivaan vastakohdat
runoilijalle aiheeksi
myyttien runoilija syntyi
että näkisi, että muistaisi,
että tuijottavalla katseella
tavoittaisi alun
näkisi alkuun
pelottomasti
näyt, synnyt runoilisi
muuttumaton ilmeni
alkoi näkyä jotain
sukupuolettomasta
taivas ja maa
laulettiin keskeneräistä maailmankaikkeutta
keskeneräistä historiaa
manattiin näkyväksi
yläpuolinen ja alapuolinen
olevainen ja ei-olevainen
vastakohdat syntyivät itsestään
tyhjyyteen kyllästyneenä
niin runoiltiin alku
syntyi, synnytti
taivaan ja maan
syntyi tarve rukoilla jumalia
kun oli tullut näkyväksi
savesta maailma syntyi
savi maailman synnytti
savi elämän antoi
savesta alkoi elämä
muuttui näkyväksi maailmankaikkeus
usvien rakastaja
sumuista synnytti tähdet
syntyi se mitä sanotaan tyhjyydeksi
erotukseksi vastakohdastaan
maahan syntyi elämä
elämän alku
kivestä, kiven kaltaisesta
kiveen kirjoitti itsestään
vaatimattoman alun
kivestä saven
savesta elämän kaltainen
synnytti, syntyi, kehitti itsestään
piirsi vaatimattoman merkin
itsestään kiveen
jäi siihen
kiven kirjoitukseksi
varhaisella maailmankaudella
levänkaltainen
vesikasvi
yksisoluinen
ui jonkinlaisella siimalla
liikkui, eli
juurtui kiveen
naaras ja koiras
kasvi ja eläin
alku josta syntyi
sukupuoleton
kehitti itsestään
kehittyi itsestään
synnytti, syntyi
ei muisteta enää nimiä
nimettömiä aikakausia
tapahtumia
ei muistanut edes runoilija
vesi vaihtoi paikkaa
ja laski
olento nousi maihin, kasvoi
kehittyi, muuttui
lopulta itsensä näköiseksi
eli epävarmuuden vallassa
muisteltiin syntyjä syviä
itsensä kaltaisena
luolien hämärässä
tuntui aavistavan
ajattelija
otti hiilen sammuneesta tulesta
piirsi kiveen
eläimenkaltaisen merkin
pyydysti eläimiä
pingotti nahan
ajatuksissaan
katseli tulta
pohti
pelkäsi pimeää, pelkäsi jumalia
puhui itsekseen, höpisi
loitsun, rukouksen manasi
pingotettua nahkaa
eläimenluulla
rummutti, loitsi runoilija
piirsi eläimennahkaan
raaputti kiveen
jonkinlaisen kartan
merkitsi pyyntipaikat
saaliin
seuraavalla kerralla osattiin
vaistonvaraisesti toimi oikein
pelastautui suojaan
selviytyi
muisti
pelokkaana luolassa
tulen ääressä nukkui
hätkähteli
petojen ääntä
unen jälkeen
valkeni
näytti nousevan
silmiinpistävän kirkas kehä
taivaalle, sille uhrattiin
palvottiin, rukoiltiin jumalia
… alkeellisen uskonnon
heimon tietäjät
joivat kärpässienimyrkystä
valmistettua uutetta
rummuttivat hypnoottisesti
pingotettua nahkaa
ennusluut hyppelivät
outoja kuvioita oudossa rytmissä
rumpunahalla
… ja lankesi loveen
puhui tuntemattomalla kielellä
jumalien, henkien ja esi-isien kanssa
heräsi äkkiä kuin horkasta
tuli kauan odotettu sade
saivat suuren kalansaaliin
palvottiin puisia jumalankuvia
kivisiä patsaita, paasia, kivijatoja
uhrattiin hengille
luonnonmerkkejä pidettiin pyhinä
palvottiin aurinkoa, kuuta,
tähtiä, taivasta, ukkosta,
jokea joka lahjoitti kalat
metsää joka antoi riistaa
rukoiltiin ilmanhenkiä, maanhenkiä
metsänhenkiä, vedenhenkiä
käytiin läpi loputonta rituaalia
kiitettiin peltoa sadosta
maata ja taivasta
ymmärrettiin että elettiin
joka hetki
yhteydessä kaiken kanssa
vaellettiin kaikkialle
kuljettiin, levittäydyttiin
uhrattiin
käräjäkivillä käytiin oikeutta
syyttäen niitä jotka rikkoivat
tabut, pyhät määräykset,
pyyntirajoitukset,
pilkkasivat jumalia
tuomiot olivat ankarat
kunnioitettiin niitä jotka antoivat elämän
jotenkuten pysyttiin hengissä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti