sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Eurooppa 2016

Europe, sinä olet nainen,
Zeus-nimisen härän selässä ratsastit Kreetalle,
sait hänelle kolme lasta,
voidaanko puhua Euroopan ryöstöstä?
Nyt pakolaiset kuka minkinlaisilla veneillä
purjehtivat Välimerellä sinne Kreetaan,
jota ei vielä ole ympäröity piikkilangoilla,
pienten lasten silmissä kauhu ja huuto
ja mereen hukkuvia ruumiita.

Eurooppa, 1993 Maastrichtin sopimus,
sinusta tehtiin sisämarkkina-alue,
talousunioni, yhteisen valuutan toimimaton idea,
äänestin vastaan. Väitin
ja väitän edelleen,
että Euroopan muureja sisältä purettaessa
ulkorajoille rakennetaan korkeampaa muuria
kolmannen maailman pakolaistulvaa ja köyhyyttä vastaan.

Nyt aitoja rakennetaan Euroopan sisälläkin pitkin Eurooppaa,
piikkilanka-aitojen takana turvapaikkaa haluavien
epätoivoisia kasvoja, lapsi joka ojentaa kättään
aidan läpi kohti Eurooppaa.
Eurooppa, sinun olisi pitänyt ymmärtää tämä
viimeistään kun Afrikan vallankumous alkoi
ja levisi Lähi-itään,
että nämä tulvat ennen pitää tulevat,
mutta Eurooppa nukkui omahyväisyyden vuosikymmenistä unta.

Europe, laitan sinuun toiveeni äitinä,
auta nämä lapset ja äidit Eurooppaan.
Ojenna kätesi Välimeren yli ja saata ihmiset turvaan
pakolaisleireiltä, tänne maanosaan
joka ei ole koskaan ollut köyhä,
niin että rajoilta tarvitsisi käännyttää ketään
matkalla turvaan ja parempaan huomiseen.
Europe, minä rukoilen sinua,
te nyt vihdoinkin jotain,
vaikka monella tavalla kaiken tapahtuneen jälkeen
suurin osa on jo liian myöhäistä.

Eurooppa, hukkuneiden lasten hätähuudot;
eikö ole jo aika, että kuulisit ne
ja kuuntelisit tarkoin, ihmisyyden nimissä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti