EU:sta ja sen merkityksestä

Luultavasti 1994 järjestin Kemin kulttuurikeskukseen valokuvanäyttelyn Hamningbergista, Euroopan koillisimmasta paikasta, josta pohjoiseen on vain Huippuvuoret ja itään Novaja Zemlja. 

 

Olin käynyt Hamningbergissa edellisenä vuonna. Se on ollut talvisin eristyksessä oleva kalastajakylä, jonka asukkaat olivat muuttaneet kylästä joukolla pois 1960-luvulla kun Norjan valtio rakensi uuden kalasataman Hamningbergin sijasta Vardöhön ja rakennutti lohdutukseksi maantien Hamningbergiin.

 

Koko väestö muutti Vardöhön välittömästi kun tie valmistui ja kylään saatiin sähköt. Asukkaiksi jäi neljä ihmistä, joista viimeinen, pastori Hans Pettersson kuoli 1991. Tein siis valokuvadokumentin kuolleesta kylästä, ja järjestin siitä näyttelyn Kemin kulttuurikeskukseen. 

 

Näyttelyä puuhatessani EU-kansanäänestystä valmisteltiin. Valokuvanäyttelyni otti kantaa EUhun. Paavo Väyrynen joka saman päivänä sattui olemaan Kulttuurikeskuksessa oli suostunut pitämään avajaispuheen näyttelyssä. Miten pienen käy, kun se yhdistyy suureen, oli kysymykseeni ja Väyrysen kysymys avajaispuheessa. 

 

Äänestyksessä EUsta joka lanseerattiin Pohjolaan hyväuskoisimman maan eli Suomen kautta EU-kanta voitti niukasti, mutta Lapin läänissä mm. Tennilän ja Väyrysen kannatuksen johdosta yli 80 prosenttia väestöstä äänesti EUta vastaan. Minä muiden mukana. Suomen vanavedessä Ruotsikin liittyi mutta Norja ei ja myöhemmin Ruotsi kieltäytyi eurosta.

 

EU lobbarit puolustivat valtioliittoa kahdella perusasialla. Rajojen purkamisella maiden väliltä ja yhteisellä vakaalla rahalla. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena Berliinin muuri purettiin ja EUn johdosta valtiosta toiseen sai liikkua vapaasti. Euron on tarkoitus edustaa valuutan kestävyyttä. 

 

Väitin julkisuudessa tuolloin että Euroopan sisäisten muurien purkaminen johtaa näistä tiiliskivistä rakennettavaan vielä suurempaan muuriin EUn ja kolmannen maailman välille. Se oli oma syyni vastustaa Euroopan Unionia. Nyt nautimme tuon mädän hedelmän seurauksista. 20 vuotta Eurooppa on sulkenut silmänsä ja korvansa ulkomaailman hädältä.

 

Nyt 20 vuotta myöhemmin olemme joutuneet toteamaan euron ongelmat. EUn sisäinen talouskasvu ei ole samanlainen jokaisessa maassa ja maa ytoisensa jälkeen on valuuttakriisissä. Vielä pahempaa, Euroopan ulkorajat ovat alkaneet murtua ennennäkemättömän pakolaistulvan johdosta, kun ihmisiä rynnistää Eurooppaan paremman tulevaisuuden toivosta.

 

Pahinta kaikesta kuitenkin on, että Euroopan sisällä vedetään valtio toisensa jälkeen rajoille piikkilankaa tämän tulvan estämiseksi. EU ei pakolaiskysymykseen ole osannut tehdä yhtään järkevää ratkaisua ja siksi se pahenee koko ajan. Yhden muurin sijaan rakennetaan kymmeniä muureja. Schengen sopimus uhkaa kaatua.

 

Näissä olosuhteissa. Mitä meillä Eusta enää on jäljellä jos sen valuutta on todettu toimimattomaksi ja vain ruotsalaisilla ja norjalaisilla menee hyvin. Jos pakolaisaaltoon ei ole muuta vastausta kuin piikkilanka. Eikö EU silloin ole jo käytännössä hajonnut ja milloin tulee aika Brysselissä tunnustaa tämä tosiasia?