Kemijoki virtaa vuosisatojen läpi III

III Kemijoki vuoteen 1893 (sahateollisuuden synty)

On siis tultu vuoteen 1893, vuosilukuun, josta tämän kirjoittamiseen on aikaa tasan sata vuotta. Katsotaanpa miten maa makaa, miten Kemijoki virtaa.

Industrialismin, teollistumisen ensimmäiset jäljet alkoivat näkyä Pohjois-Suomessakin. Pohjois-Suomen ensimmäinen vesisaha oli saanut toimilupansa vuonna 1760 Tornionjokeen laskevan Tengeliön Portimokoskeen. Kemijoella ensimmäinen vesisaha rakennettiin Rovaniemen pohjoispuolelle, Sinettään, Sinetänjoen varteen vuonna 1780. Yrityksen alkuunpanevia voimia olivat vänrikki Magnus fredric Clementjoff ja kappalainen Esaias Fellman. Saha oli toiminnassa yli 100 vuotta. Vuonna 1889 sen omistajaksi oli tullut kauppias Leontjev Tivfanoff, mutta vähitellen sen toiminta alkoi hiipua ja viimeinen omistaja Antti Talasranta sahasi enää vain kotitarvetta varten, kunnes sahan toiminta 1900-luvun alussa lakkasi kokonaan. Mutta vuonna 1893 saha oli edelleen toiminnassa.

Uiton historia sitoutuu Kemijoen sahateollisuuden historiaan. Jo ensimmäisten vesisahojen perustajat olivat ymmärtäneet joen sopivaksi puutavaran kuljetusväyläksi ja sahoille kuljetettiin puuta kymmenienkin kilometrien päässä sijaitsevilta

hankinta-alueilta, kesällä pitkin jokia ja talvisin hevoskuljetuksena.

Kesti lähes 60 vuotta ennen kuin Kemijokivarteen rakennettiin toinen saha. Vuonna 1838 annettiin toimilupa Hakokönkään sahalle Raudanjoen suuhun. Sahan perustajat vaasalaiset varakonsuli Strömsten ja kauppias Grönberg käyttivät suunnitelmissaan jo eri mittakaavaa kuin Sinetässä. Sinetässä sahattiin enimmillään 2500 tukkia vuodessa. Hakokönkäällä sahan teho olisi edellyttänyt 11600 tukkia vuodessa, vaikka senaatti rajoittikin alkuvuosien jälkeen sahauksen 4000 tukkiin.

Monien omistajavaihdosten jälkeen saha siirtyi tarkasteluvuonna 1893 Kemijoki Oyn omistukseen. Viisi vuotta myöhemmin sahan toiminta tulisi lakkaamaan. Kemijoen historiassa oli alkamassa uusi aika.

Vesisahoja ehti 1800-luvulla nousta vielä Meltaukseen vuonna 1846 ja samoihin aikoihin nousi saha Louejoen suuhun Tervolaan. Mutta vesisahojen aika oli tuolloin jo päättymässä. Uuden ajan Kemijoen sahateollisuuden ja uiton historiassa tuli aloittamaan kauppaneuvos J.G. Bergbom, joka sai senaatin suostumuksen Laitakarin sahan perustamiseen 19.10.1859. Saha aloitti toimintansa vuonna 1861. Samaan aikaan rakennettiin Tornion ulkosatamaan Röyttään sahaa, joka aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Tukkeja uitettiin yhteisuittona Röyttän ja Laitakarin sahoille Tervolan korkeudelta.

Teollistumisen läpimurto jatkui Euroopassa, Suomessa, ja sen jäljet näkyivät myös Pohjois-Suomessa. 1870-luvulla alkoi sahateollisuuden kilpajuoksu pohjoiseen. Vuonna 1873-1874 oli Karihaaran saarelle rakennettu norjalaisen yhtiön Horst & Fleischerin höyrysaha, Kemi Ångsågs Ab eli Kemin höyrysaha. Vuonna 1890 Snellmanin ja Bergbomin kauppahuoneet ostivat norjalaisen kilpailijansa ja näin tultiin vuoteen 1893. Norjalaisten ansioksi jää kuitenkin se, että heidän aikaansa aloitettiin ensimmäiset huomattavat uitot Kittilästä ja Kemijärveltä asti.